SOY Sihteeri Robert Björkenheim, sihteeri@soy.fi
PL 49, 00501 Helsinki,

Suomen Ortopediyhdistys

Vuosikokous 18.11.2004 klo 10.00-11.30

Helsingin Messukeskus


1. Kokouksen avaus
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Olli Korkala toivotti kaikki tervetulleiksi ja avasi kokouksen.

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
Olli Korkala valittiin Pekka Wariksen ehdotuksesta kokouksen puheenjohtajaksi ja yhdistyksen sihteeri Jan Lindahl kokouksen sihteeriksi.

3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Puheenjohtaja Olli Korkala totesi kokouksen oleva yhdistyksen sääntöjen mukaisesti laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

4. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi
Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi

5. Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Pöytäkirjan tarkastajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Pekka Wariksen ehdotuksesta Jan-Magnus Björkenheim (HYKS, Töölön sairaala) ja Seppo Seitsalo (Sairaala ORTON).

6. Yhdistyksen vuosikertomus 2003-2004
Sihteeri Jan Lindahl esitti yhdistyksen vuosikertomuksen, joka todettiin varsin perusteelliseksi ja hyväksyttiin sellaisenaan. Vuosikertomus on kokouspöytäkirjan liitteenä 1.

Vuosikertomuksen jälkeen kunnioitettiin vuoden aikana kuolleiden ortopedikollegojen muistoa viettämällä minuutin mittainen hiljainen hetki.

Aarne Kivioja kiitti hallitusta aktiivisesta toiminnasta. Samalla hän kiinnitti huomiota SLL:n Suomen kirurgit alaosaston toimintaan vuonna 2004, jonka kokouksiin ortopediedustajat eivät olleet osallistuneet. Tähän todettiin olevan useampia syitä, mm. tieto alaosaston kokousajankohdista oli tullut usein varsin myöhäisessä vaiheessa ja lisäksi toinen varsinaisista jäsenistä asui Tampereella. Asiaan pyritään kiinnittämään jatkossa puolin ja toisin erityistä huomiota. Lisäksi todettiin, että alaosaston jäsenet olisi käytännön syistä perusteltua valita pääkaupunkiseudulta.

Päätös: Hallitus velvoitettiin valmistelemaan asiaa tältä pohjalta ja ilmoittamaan uudet ortopedijäsenet alaosaston puheenjohtajalle.

7. Tuloslaskelma ja tase
Rahastonhoitaja Jarkko Pajarinen esitteli tuloslaskelman ja taseen (liite 2). Tilinpäätös osoitti ylijäämää ilman EFORT kongressin yhdistykselle tuomaa voitto-osuutta.

EFORT 2003 kongressin paikallisen järjestelytoimikunnan rahastonhoitaja Hannu Miettinen esitteli kongressin lopullisen tilinpäätöksen (liite3).

EFORT 2003 kongressin kate eli tuotto kulujen jälkeen on kirjanpidon mukaan 950.870,18 euroa. EFORT:n Central Officeen on tilitetty yhteensä 729.843,25 euroa (75% kokonaisvoitosta), joten yhdistyksen omaksi nettotuotoksi muodostuu ennen korkotuottoja 221.026,93 euroa.

Kongressin tilinpäätös ja voitonjako hyväksyttiin EFORT:n puolelta General Assemblyn kokouksessa syyskuun lopussa 2004 Groningenissa, Hollannissa.

Tilintarkastaja, KHT Eija Seleniuksen laatiman yhdistyksen tilinpäätökseen liittyvän erillisen lausunnon (15.11.2004) mukaan kirjanpito ja laskenta ei valitettavasti seurannut samoja budjettimomentteja, joita paikallisen järjestelytoimikunnan talousvastuussa olleet pitivät maksetuista kuluista, joten kuluryhmien vertaaminen budjettiin on hankalaa. Kirjanpidon ja laskennan osoittama EFORT 2003 kongressin nettotuotto ei aivan vastaa sisäisesti pidettyä laskentaa, mutta lausunnon mukaan eroa on pidettävä kohtuullisena.

Pääosa EFORT kongressin tuottamasta voitosta 200.000,00 on ollut sijoitettuna sijoitustilille. Voitto-osuuden käytöstä ja sijoittamisesta käytiin laaja periaatteellinen keskustelu.

Päätös: Hallitus velvoitettiin vastaamaan yhdistyksen voitto-osuuden jatkosijoittamisesta yhteistyössä sijoitusalan ammattilaisten kanssa.

8. Tilintarkastajien kertomus ja tilinpäätöksen hyväksyminen
Rahastonhoitaja Jarkko Pajarinen esitteli tilintarkastajien KHT Eija Seleniuksen ja Pekka Wariksen laatiman tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.10.2003-30.9.2004, jossa todetaan, että tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä myöntää vastuuvapaus hallituksen jäsenille sekä muille vastuuhenkilöille kuluneelta tilikaudelta.

Päätös: Vahvistettiin tilinpäätös.

9. Vastuuvapauden myöntäminen
Päätös: Myönnettiin hallitukselle ja muille vastuuhenkilöille tili- ja vastuuvapaus.

10. Jäsenmaksun määrääminen seuraavalle toimintavuodelle
Rahastonhoitaja Jarkko Pajarinen esitteli tulo- ja menoarvion 1.10.2004-30.9.2005, joka noudattelee pääpiirteissään edellisen vuoden raameja (liite 4). Hallituksen ehdotus oli, että jäsenmaksun suuruus säilytetään ennallaan (80 euroa).

Päätös: Yhdistyksen hyvän taloudellisen tilanteen johdosta jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan 80 euron suuruisena. Samalla hyväksyttiin esitetty tulo- ja menoarvio kuluvalle tilikaudelle.

11. Hallituksen jäsenten valinta kaudelle 2004-2005
Ainoa erovuoroinen hallituksen jäsen oli Heikki-Jussi Laine (TAYS). Tamperelaiset ovat ehdottaneet hänen tilalleen Marko Nevaa.

Päätös: Hallituksen kokoonpano kaudelle 2004-2005 on seuraava:

   Olli Korkala Reumasäätiön sairaala puheenjohtaja
   Heikki Kröger KYS varapuheenjohtaja 
   Jan Lindahl HUS sihteeri
   Jarkko Pajarinen HUS rahastonhoitaja
   Arsi Harilainen ORTON jäsen
   Juhani Junila OYS jäsen
   Kari Mäkelä Seinäjoen sairaala jäsen
   Marko Neva TAYS jäsen
   Jari Salo HYKS, Töölön sairaala SOT-lehden päätoimittaja
   Petri Virolainen TYKS jäsen

12. Kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta
Päätös: Yhdistyksen tilintarkastajiksi valittiin KHT Kare Kauppinen ja Pekka Waris sekä varatilintarkastajiksi Aarne Kivioja ja Jukka Kettunen.

13. Kunniajäsenen/-jäsenten valinta
Päätös: Yhdistyksen uudeksi kunniajäseneksi valittiin hallituksen ehdotuksen mukaisesti professori Markku Järvinen Tampereelta. Valinnan johdosta hänelle luovutettiin SOY:n kunniakirja.
Markku Järvinen piti vuosikokouksen jälkeen Fabian Langenskiöld luennon aiheesta: "Polven artroskopian ja nivelsidevammojen hoidon kehityksestä". Luennon jälkeen Markku Järviselle luovutettiin Fabian Langenskiöld mitali.

14. Parhaat vapaiden esitelmien käsikirjoitukset
Hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti palkittiin seuraavat neljä vapaiden esitelmien käsikirjoitusta ilman keskinäistä paremmuusjärjestystä 500 euron suuruisella stipendillä:

Polven takaristisiteen rekonstruktio patellajännesiirteellä, 2-5 vuoden seuranta 72 potilaalla
Arsi Harilainen
Sairaala ORTON

Reumapotilaiden kiertäjäkalvosimen preoperatiivisen magneettikuvauslöydöksen vertaaminen leikkauslöydökseen olkapään artroplastiassa
Ari Kokkonen, Antti Kyrö, Irma Soini*, Eero Belt, Lea Niemitukia**, Heikki Mäenpää***, Hannu Kautiainen
Department of Orthopedic Surgery and Department of Radiology*, Rheumatism Foundation Hospital, Heinola, Finland; Department of Diagnostic Radiology, Kuopio University Hospital, Kuopio, Finland**; Department of Orthopedic Surgery, Tampere University Hospital, Tampere, Finland***

Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2002
Outi Lyytikäinen, Kaisa Huotari; Eero Arajärvi; Juha Haataja; Teemu Moilanen; Jorma Nieminen; Pekka Paavolainen; Antti Raitanen; Ilkka Talvitie; Seppo Seitsalo; valtakunnallisen sairaalainfektio-ohjelman (SIRO) seurantaryhmä
Kansanterveyslaitos; Peijaksen sairaala; Oulun yliopistollinen sairaala; Tampere yliopistollinen sairaala; Jorvin sairaala; Helsingin yliopistollinen sairaala; Kanta-Hämeen keskussairaala; Päijät-Hämeen keskussairaala; Sairaala Orton

Polvinivelrikon kliininen ja radiologinen diagnoosi väestötutkimuksessa
Arto Toivanen, Jari Arokoski, Pirjo Manninen, Markku Heliövaara, Erja Tyrväinen, Lea Niemitukia, Mikko Haara, Heikki Kröger
KYS, kirurgian klinikka, TULES-yksikkö, fysiatrian ja kliinisen radiologian klinikat, Kuopion yliopisto, TULES-tutkimusyksikkö, Kuopio, Kansanterveyslaitos, Helsinki

15. EML-järjestelmän kompensaatiomallit
Sihteeri Jan Lindahl piti aiheesta seuraavan tilannekatsauksen:

Lääkäriliiton hallitus päätti 15.6.2004 asettaa EML-järjestelmää korvaavan järjestelmän kehittämistä varten 10-jäseninen työryhmän. Työryhmää koottaessa hallitus edellytti, että työryhmässä on edustettuina mahdollisimman kattavasti ne erikoisalat, joita EML-järjestelmä on koskenut. Jan Lindahl on kutsuttuna edustanut ortopedikuntaa työryhmässä.

Työryhmän ensisijaisena tehtävänä oli kehittää EML-järjestelmää korvaava uusi kannustepalkkausjärjestelmä. Malli olisi myöhemmin mahdollisesti laajennettavissa koskemaan laajemminkin erikoissairaanhoidon kenttää. Korvaava järjestelmä on tarkoitus saattaa voimaan seuraavan virkaehtosopimuksen osana, voimassa oleva lääkärien virkaehtosopimus päättyy 15.2.2005.

Kuvaavaa tämän päivän tilanteelle on ollut se, että erikoismaksuluokan käyttö jakaantuu erittäin epätasaisesti sekä eri erikoisalojen, että myös erikoisalan sisällä toimivien lääkärien kesken.

Uusi laki erikoissairaanhoidosta sekä asiakasmaksuasetus säätävät, että erikoismaksuluokkajärjestelmä lakkaa siten, että uusien erikoismaksuluokkaoikeuksien myöntäminen loppuu 1.3.2005 ja olemassa olevat oikeudet päättyvät 29.2.2008, jolloin koko järjestelmä lakkaa. Niillä lääkäreillä, joille oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa on myönnetty ennen 1.3.2005, säilyy kyseinen oikeus niin kauan kuin he toimivat siinä virassa, johon oikeus on myönnetty, kuitenkin loppuen viimeistään 29.2.2008.

Lainsäädännön pakottamana ovat niin kuntatyönantaja kuin Lääkäriliittokin joutuneet pohtimaan ennen sopimuskauden umpeutumista korvaavan järjestelmän laatimista, koska on vallinnut yhteisymmärrys siitä, että erikoismaksuluokka on ollut osa sairaaloiden erikoislääkärien palkkausjärjestelmää ja sen vuoksi sen poistuminen aiheuttaa kompensaatiotarpeen.

Laskennan pohjaksi on otettu vuoden 2003 lokakuussa maksetut EML-palkkiot Kunnallisen henkilörekisterin mukaan. Tuon kuukauden aikana EML- palkkioita maksettiin yhteensä 845 lääkärille, ja maksettujen palkkioiden keskiarvo oli 1.515 euroa. Tätä lokakuun 2003 maksujen määrää on käytetty myös pohjana koko EML-potin laskennassa ja päädytty vuositasolla lukuun 14,1 miljoonaa euroa, joka on noin 2% sairaalalääkärien palkkasummasta.

Pohtiessaan mallia toimenpidepalkkiojärjestelmän luomiseksi työryhmä päätyi jo ensimmäisen kahden kokouksen aikana tutkimaan mahdollisuutta luoda järjestelmä, jossa kyseisillä erikoisaloilla tehtävät toimenpiteet jaettaisiin neljään vaativuusryhmään ja kullekin toimenpideryhmälle haettaisiin hinta.

Työryhmä otti järjestelmän luomisen pohjaksi STAKES:n kokoaman ja ylläpitämän tilastoaineiston vuoden 2003 aikana tehdyistä toimenpiteistä. Tilastoon kootut yli 480 000 vuodenaikana tehtyä toimenpidettä jaettiin erikoisalakohtaisesti ja pyydettiin toimenpidealojen edustajia luokittelemaan toimenpiteet neljään vaativuusluokkaan. Näistä toimenpiteistä katsottiin leikkaussalitoimenpiteiksi n. 423 000. Erikoisalojen edustajat luokittelivat näistä n. 343 000 toimenpidettä neljään vaativuusryhmään. Ortopedian ja traumatologian alalla luokittelun (yli 600 toimenpidekoodia) suorittivat Jan-Magnus Björkenheim (Olkapää-yläraajakirurgia), Jyrki Kankare (selkäkirurgia), Jan Lindahl (lantio-alaraajakirurgia) ja Petri Virolainen (endoprotetiikka). Luokittelemattomat 80 000 toimenpidettä kuuluivat toimenpidekoodien mukaan kirurgian alueelle, ja näiden toimenpiteiden oletettiin noudattavan samanlaista jakaumaa vaativuuden suhteen kuin muut kirurgiset toimenpiteet. Vaativuusryhmittäistä luokitusta käytettiin toimenpidekohtaisten palkkioiden hinnoittelussa ja laskentapohjana EML-potin jakamisessa.

Työryhmä on valmistellut ehdotusta erikoismaksuluokkajärjestelmän korvaamiseksi 4-portaisella toimenpidejärjestelmällä. Korvaava palkkajärjestelmä tulisi niille erikoisaloille, jotka ovat EML-palkkioita saaneet ennen järjestelmän lakkauttamista (silmätaudit, anestesiologia, kirurgian eri spesialiteetit, gynekologia sekä korva-, nenä ja kurkkutaudit).

Työryhmän ehdotuksen periaatteita ovat:

  1. Ehdotetun toimenpidepalkkiojärjestelmän piirissä ovat vain sairaaloiden erikoislääkärit.
  2. Järjestelmä koskee aluksi vain leikkaussaleissa tehtyjä toimenpiteitä (myös päiväkirurgiset leikkaukset)
  3. Korvattaviksi toimenpiteiksi otetaan vain päiväaikaiset toimenpiteet (Jan Lindahl on ehdottanut, että erikoislääkärien suorittamat päivystysajan toimenpiteet myös sisällytettäisiin toimenpidejärjestelmään).
  4. Maksettavien korvausten suuruus määräytyy toimenpiteiden vaativuuden mukaan; yksinkertainen, keskitaso, vaativa ja erittäin vaativa (erityisosaamista vaativa). Kussakin vaativuusryhmässä tehtävästä toimenpiteestä maksettaisiin toimenpiteen tehneelle erikoislääkärille sovitun suuruinen korvaus. Myös silloin, kun erikoislääkäri osallistuu kouluttajan ominaisuudessa erikoistuvan lääkärin tekemään toimenpiteeseen, maksetaan palkkio hänelle täysimääräisenä.
Esityksen jälkeen asiasta käytiin runsasta keskustelua.

Päätös: Yhdistys hyväksyy edellä esitetyt periaatteet ja kannattaa asian viemistä eteenpäin tältä pohjalta seuraavissa virkaehtosopimusneuvotteluissa.

16. Muut asiat
Muita asioita ei ollut.

17. Huomionosoitukset
Puheenjohtaja Olli Korkala kiitti hallituksen erovuoroista jäsentä Heikki-Jussi Lainetta neljän vuoden aktiivisesta työskentelystä ja samalla hänelle luovutettiin yhdistyksen viiri.

Jan Lindahl luovutti Mikko Manniselle yhdistyksen tuopin (numero 5) huomionosoituksena ansiokkaasta toiminnasta kahden viimeisimmän (2002 - 2004) Lapin kurssin puheenjohtajana.

18. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja Olli Korkala kiitti kaikkia osallistumisesta päätti kokouksen klo 11.30.